Asfalttitien loputtua GPS neuvoi kääntymään pienelle metsätielle, jonka olin kartan perusteella kuvitellut hieman isommaksi. No, tietä pääsi kuitenkin henkilöautolla hyvin eteenpäin... vähän matkaa. Tie siirtyi kulkemaan suonlaitaa ja edessä oli aika savisen ja huonon näköinen pätkä, mutta vähän matkan päässä näytti taas paremmalta. Päässä kävi ajatus, että pitäisi käydä katsomassa tietä tarkemmin, mutta jostain syystä päätin kuitenkin vain jatkaa ajaen. Savinen pätkä olikin melko upottavaa eilisen sateiden jäljiltä, mutta auto kulki siinä kuitenkin aluksi hyvin, eikä kuivemman näköiselle alueelle ollut kovin pitkä matka, joten ajattelin painaa kaasua, sillä jos pysähtyisin tähän olisin varmasti jumissa.
No niinhän siinä kävi, että auto jäi kuitenkin jumiin, eikä edessä ollut kuivemman näköinen pätkä ollutkaan varsinaisesti kuivempaa, vaan pelkästään vaaleamman sävyistä saviliejua. Lisäksi tie loppui kokonaan seuraavan mutkan takana, jossa oli käytännössä pelkkää suota. Garminin kartan mukaan tässä kulki kuitenkin "päällystämätön tie". Muutaman kirosanan päästettyäni aloin miettimään keinoja auton irrottamiseksi ja sen saamiseksi takaisin kuivalle tielle. Hain tien viereltä kaadettuja pieniä kuusia ja kiilasin niitä renkaiden alle. Ei auttanut. Seuraavaksi nostin tunkilla jokaisen renkaan vuorotelle ilmaan ja asetin niiden alle puita ja havuja, jotta auto ei olisi niin upoksissa. Ei auttanut tämäkään. Vaihtoehdot alkoivat olla vähissä, joten kävelin lähimmälle maatalolle, jonka pihassa olikin traktori. Ketään ei tietenkään ollut paikalla, joten eipä löytynyt apua vieläkään. Seuraavaksi soitin työkaverille, joka asuu alueella. Heillä oli traktori, mutta se ei ollut käyttökunnossa. Hän lupasi kuitenkin kysellä, jos joku hänen tuttunsa ehtisi traktorin kanssa avuksi. Kohta puheli soikin ja tuli mieluisa tieto, että hinausapu oli matkalla.
Traktorin kanssa auto tuli helposti pois saviselta tieltä. Muilla keinoin sen irrottaminen olisikin ollut hankalaa. Aikaa kiinnijäämisestä traktorin tuloon ehti kulua kolmisen tuntia, josta suurin osa omissa irroitusyrityksissäni. Niinpä päätin jättää purolla käynnin tältä päivältä ja mennä huomenna uudestaan ajan kanssa. Reittivalinta ei kylläkään huomenna tule olemaan yhtä luottavainen GPS:ää kohtaan. Hinausapua antanut kertoi, että purolle pääsee ajamaan kohtuukuntoista hiekkatietä pitkin toista reittiä pitkin. Tätä Garminin kartan "päällystämätöntä tietä" olisi tuskin mönkijälläkkään päässyt jatkamaan paljoa pidemmälle. Tulipa ainakin opittua, että GPS:n reittivalintoihin ja tiemerkintöihin kannattaa suhtautua suurella varauksella näiden pikkuteiden osalta
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti