22.6.2011

Sinettäjoki, Kemijoki ja Simojoki

Viime aikoina on blogipäivitykset jääneet vähemmälle. Kalassa on tullut piipahdettua kolme nopeahkoa käyntiä: Sinettäjoella, Kemijoen Olkkakoskella ja Simojoella. Sinettäjoella ja Simojoella en ollut ennen käynytkään, vaikka kumpaankaan ei ole pitkä matka. Ajatuksena on ollut koittaa tänä vuonna koittaa vähän uusia paikkoja, kun parina viime vuotena on tullut kalasteltua paljon mm. Vikajokea, jolla on aloitettu laajat kunnostukset viime vuonna.


SINETTÄJOKI 13.6.2011

Sinettäjoki oli kalastuksellisesti uusi tuttavuus, vaikka ohi on tullut ajettua lukemattomia kertoja. Joki saa alkunsa Sinettäjärvestä ja laskee muutaman kilometrin alempana Ounasjokeen Sinetän kylän kohdalla. Luvat saa ostettua Sinetän Seo huoltoasemalta. Päiväluvan hinta on hyvin kohtuullinen 5 €. Sinettäjärvi on suhteellisen kirkasvetinen, eli luonnollisesti myös joen vesi oli mukavan kirkasta. Joki on aikanaan kunnostettu uiton jäljiltä, mutta uusi kunnostus on jo suunniteltu.

Aloitin kalastusta Kittiläntien viereisen kävelysillan yläpuolelta, josta nousi heti vajaa 35 senttinen harjus. Samalta koskipätkältä tarttui vielä jokunen alamittainen harjus. Kittiläntien alapuolisen kosken niska oli mukavan näköistä pinturivettä, joskin meko matalaa. Jokunen pieni harjus kävi niskalla pintomassa. Isommista ei ollut havaintoa. Itse koski on melko vuolas ja näytti otolliselta taimenpaikalta. Veden ollessa hieman korkealla koski oli kuitenkin turhan rännimäinen. Luulisi, että tätä koskipätkää tullaan kunnostuksen yhteydessä kiveämään lisää. Kosken rannoilla on jonkun verran asutusta, mikä hieman rajoittaa kulkemista. Koskipätkältä nousi muutama alamittainen harjus. Sellainen kutina jäi, että streameria heittämällä olisi saattanut tulla jokunen taimenhavaintokin.

Photobucket
Kuvassa Sinettäjoen alinta koskea, Sahankoskea


Kosken kalastettuani ajelin joen luusuaan. Kylmästä ilmasta huolimatta järvellä lenteli jonkun verran pieniä vesiperhosia. Sinettäjoen luusuan vieressä on veneenlaskupaikka, jossa oli paikallinen vanhempi herra koiransa kanssa ulkoilemassa. Hän kertoi, että joskus joen luusuan läheltä pikkuvaapulla uistelemalla saa mukavasti siikaa. Turisimme hyvän aikaa kalajuttuja ja osoittautui, että olimme liikkuneet myös Finnmarkissa samoilla seuduilla. Nyt ei luusuan alueella kuitenkaan siian tuikkeja näkynyt. Hieman alempana joella tuikki kuitenkin pari kalaa, jotka osoittautuivat pieniksi harjuksiksi. Muuten luusuassa oli hiljaista, lukuunottamatta kalanpoikasia syöviä ahvenia, jotka kävivät ahnaasti kiinni ministreameriin. Ahvenia pitäisi kalastella enemmänkin perholla, kun niitä löytyy lähes joka paikasta ja onpahan vielä erinomaisia ruokakaloja. Helposti tulee kalastuksessa keskityttyä liikaa lohikalojen kalastukseen, vaikka kannat ovat etenkin taimenen osalta monin paikoin heikossa kunnossa.


KEMIJOEN OLKKAKOSKI 17.6.2011

Olkkakoskella tulee usein piipahdettua lyhyitä reissuja, kun matkaa on kotoa vain reilu 10 kilometriä. Olkkakoski on melko suosittu kalapaikka, onhan se Kemijoen lähin koskialue Rovaniemellä. Tulevaisuudessa Olkkakoski saattaa jäädä keskisen Kemijoen ainoaksi koskialueeksi, jos Kemijoki Oy:n havittelema Sierilän voimalaitos saa aikanaan luvan oikeusprosessin päätteeksi. Itse tykkään kalastella Olkkakoskella harjuksia, jotka usein innostuvat syömään pinnasta. Parhaimmillaan paikka tarjoaakin oikein mukavaa pintaperhokalastusta, vaikka harjusten keskikoko tuppaa jäämään kalastuspaineen vuoksi melko pieneksi. Isoimmat täältä saamani harjukset ovat olleet 40 cm luokkaa.

Tällä kertaa keli oli tuulinen, joten kalastelin pääasiassa uppoperhoilla. Pientä harjusta tulikin tuttuun malliin, isoimpien ollessa 30 sentin tienoilla. Kahlasin keskemmällä koskea olevalle kivelle, jonka alueelta löytyy usein kirjolohia. Eipä ollut tämäkään kerta poikkeus. Vaihdoin pienen harmaanvihreän zonkerin siiman päähän ja melko pian perhon perässä oli käynyt jo pari kirjolohta pyörähtämässä. Kolmas kala pyörähti perhoon hieman alempaa ja tarttui tällä kertaa kiinni. Reilu kilon kirjolohi oli tuore istukas, joka pääsi savupöntön täytteeksi.

Olkkakoskella kalastusta häiritsee joskus kovat vedenkorkeuden vaihtelut. Yleensä juoksutusta vähennetään viikonloppuisin ja öisin. Matalalla vedellä kalastus onnistuu yleensä parhaiten nöin isolla joella. Tosin pidemmälle kahlatessa on syytä pitää vedenkorkeutta silmällä, ettei jää loukkuun keskelle isoa koskea.


SIMOJOKI 21.6.2011

Photobucket
Simojoen Toivakkakoskea


Simojoki on jäänyt itseltäni aiemmin kokeilematta, vaikka Ranuan suunnalla tulee liikuttua melko säännöllisesti. Nyt päätin kuitenkin ostaa vuosiluvan, jolle kertyi hintaa 42 euroa. Nyt on siis hyvä syy käydä Simojoellakin kokeilemassa uusia paikkoja. Koskipaikkojahan joessa riittää ja yläosilla pitäisi olla kohtuullinen harjuskantakin.

Photobucket
Vesi oli noussut joessa melko reippaasti


Photobucket
Kaikista pienistä ojista valutteli reippaalla tahdilla lisää vettä jokeen. Toisista kirkkaampaa, toisista sameampaa.


Ajelin Toivakkakoskelle, jonne kävelin Kemijärventieltä noin kilometrin suon laitaa. Samaan aikaan koskelle saapui kolme muutakin kalastajaa. Muutaman viime päivän aikana alueella oli satanut runsaasti, mikä näkyi myös joessa, johon valui soilta ja metsäojista reippaasti vettä. Joen vedenpinta olikin lähtenyt reippaaseen nousuun ja vesi oli hieman normaalia värjääntyneempää. Korkeasta vedestä johtuen sidoin siiman päähän tungstenkuulaisen pienen liitsin ja hares ear nymfin. Kosken kivien takusia ja rauhallisempia paikkoja larvastellen harjuksia löytyi ihan mukavasti. Tosin keskikoko ei ollut täälläkään kovin kummoinen. Parin tukevamman tärpin lisäksi onnistuin saamaan yhden mitan täyttävän ylös asti. Rauhallisemmista virtapaikoista ei tällä kertaa kaloja kuulunut. Taimenista ei ollut havaintoa, vaikka niitäkin täällä silloin tällöin tavataan. Tosin taimenkantakin taitaa olla suurelta osin istutusten varassa, joita on ymmärtääkseni tehty viime vuosina melko vähän.

Photobucket
Simojoki virtailee yläosiltaa melko erämaisissa maisemissa


Viime päivien kosteat ilmat olivat herättäneet sääsket kunnolla tähän kesään. Hieman tuulelta tyynemmissä paikoissa niitä olikin jo kiusaksi asti. Muuten hyönteiselämä oli hiljaista, ainoastaan pari päiväkorentoa tuli joelta bongattua.

Photobucket
Hyttysiä alkaa löytymään joen rannoilta jo vähän turhankin runsaasti


Simojoesta löytyy kätevä infokartta, jossa on kuvailtu koskialueita ja kuviakin löytyy. Ympäristökeskuksen sivuilta löytyy kuvia joen koskialueista ennen ja jälkeen 2002-2003 toteutettuja kunnostuksia.


3 kommenttia:

Jaakko Posti kirjoitti...

Asiallista meininkiä! meikällä ois kansa tuola rajan tuollapuolen yks helppo kohde katottavaksi. Millon mennään? :D

Johannes Sipponen kirjoitti...

Katotaanpa, jos löytyis sopiva väli tässä jossain välissä

Janne Heikkinen kirjoitti...

Nuo Simojoen yläosat ovat minullekin uusi tuttavuus, joka on kylläkin kiinnostanut jo Simon MM-kisoista asti. Nyt sain Pietulta hyviä vinkkejä koskista, joita oli valvonut aikanaan. Varmasti käymisen arvoisia paikkoja.. Jos syksymmällä tai viimeistään ensi vuoden puolella pääsis kokeilemaan :)